maanantai 24. elokuuta 2015

Ne käytännölliset Pietarin matkavinkit

Matkavinkeissä konkretia on kultaa. Eli siinä lomassa kun vaeltelette pitkin pohjolan venetsian kanaalienn rantoja ja tunnustelette itse Pushkinin ja Dostoevskin henkeä historiallisessa maisemissa, ehkä näistä on apua!

kesakatu1
1. Taksi keskustaan Suomen asemalta maksaa 300 ruplaa. 
Sellaisena nyrkkisääntönä. Kuskit pyytävät aina vähintään tuhat. Aseman ulkopuolella olevat taksit ovat pimeitä ja vaikka auto olisikin sinänsä taksifirman palveluksessa, hinnat neuvotellaan. Mittareita ei ole, eli kysy. Puhelimella tilattu, virallinen taksi maksaa noin 300 ruplaa. Sanon omille vierailleni ehdottomaksi ylärajaksi 500 ruplaa ja sekin on paljon.

2. Tilaa ravintolassa vettä vain jos sitä oikeasti haluat.
Koska pullovesi on kallista. Se maksaa yleensä saman verran kuin kokis tai joskus jopa olut. Monet tilaavat ravintolassa vettä koko pöytäseurueelle, automaattisesti. Sitten ne Pellegrino-pullot ovatkin laskusta puolet.

kesakatu2 3. Juo alkoholia kadulla paperipussista. 
Alkoholin nauttiminen on kiellettyä julkisilla paikoilla. Paitsi jos oluen päällä on paperipussi (koska eihän se sitten välttämättä ole alkoholia ollenkaan. Venäläiset ovat käytännöllisiä!). Joitain oluita saa ostettua valmiiksi paperipussissa,  muutoin kioskit myyvät niitä muutamalla ruplalla. Kiinnijäämisen riski on toki pieni, mutta jos pienellä vaivalla voi välttää kohtaamisen poliisin kanssa, minusta se kannattaa.

4. Laita jalkaan hyvät kengät.
Ei kun oikeesti. Tiedättekö, kuinka pitkiä nää korttelinvälit on? Pitkiä! Täällä kävellään.

5. Pidä käteistä mukana.
Korttimaksaminen onnistuu jo nykyään lähes joka paikassa. Jopa metrossa! Mutta kyllä täällä silti käteistä kuluu. En suosittele vaihtamaan rahoja Suomessa ja junassakin vain taksimatkan varalle. Muutoin rahat kannattaa vaihtaa vasta paikan päällä. Kuitenkin omasta mielestäni helpointa on nostaa käteistä automaatista. 24h pankkiautomaatteja löytyy keskustassa lähes jokaisesta talonkulmasta pankkien tuulikaapeista. Itse en maksa mitään nostaessani käteistä suomalaiselta tililtäni, mutta yleensä kertanosto maksaa muutaman euron.

kesakatu7 6. Tiedä, mitä kahvia tai olutta haluat. 
Suomessa kaikki tietävät, mitä haluat kun huikkaat tiskin yli "kahvi"(yksi kupillinen sitä pannussa seissyttä kitkerää suodatinkahvia, kiitos) tai "olut" (puolen litran tuoppi halvinta vaaleaa lageria, kiitos). Eli ruokalistasta ne selviävät.  Tai kysymällä.

7. Vaadi asiakaspalvelua.
Ei, se tarjoilija ei tule luoksesi oma-aloitteisesti. Eikä baarimikko kysy sinulta, mitä saisi olla vaikka kuinka paljonpuhuvan näköisenä kuikuilisit häneen päin. Koska ei ne työt tekemällä lopu ravintolassakaan. Siispä, mikäli tarkoitus poistua puljusta alle neljän tunnin(ruokittuna ja tai juotettuna): huido ja pyydä heitä tulemaan luoksesi.

8. Kysy kassajonossa muilta kaupan alennuskorttia.
Kanta-asiakaskortit ovat Venäjällä suosittuja. Ja usein niiden haltioille tarjotaan merkittäviäkin alennuksia tai sitten ostaminen kaupasta kerryttää alennusprosenttia kortinhaltijalle. Eli, jos tuote on alennuksessa, mutta kortti uupuu, on aivan normaalia toimintaa huutaa vaikka koko kassajonolle "U kogo nibud jest karta magazina?" (onko kenelläkään kaupan korttia?) Ja aina jollain on. Näin olen säästänyt sievoisia summia rahaa.

kesakatu5

torstai 20. elokuuta 2015

Usta k ustam

usta1
usta2
Ostinpas tässä ensimmäisen pietarilaisen muotiluomukseni. Usta k ustam (suom. huulet huulia vasten) on rehellisesti sanottua harvoja venäläisiä merkkejä, joiden suuntaan olen edes katsonut kahdesti. Kankaat ovat laadukkaita italialaisia ja värit ovat kauniita, murrettuja. Oma mekkoni on puoliksi villaa, puoliksi puuvillaa. Väriltään se on tummansininen ja materiaali on oikeasti paljon rouheampi kuin kuvat antavat ymmärtää.

Ensimmäisellä kerralla puin sen klassisesti. Näytän kuvissa vähän pieneltä poliitikolta. Ehkä seuraavalla kerralla yhdistän siihen lenkkarit ja pipon.

Mitäs tykkäätte?

http://www.ustakustam.ru/
https://instagram.com/usta_k_ustam/
https://www.facebook.com/ustakustam

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Varikkokäynnillä

spbkesa1

Pietari - Helsinki - Espanja - Helsinki - Pietari - Puola - Pietari - Nizhniy Novgorod - Pietari

Siinä noin lyhykäisyydessään tämän kesän (joka ei ihan noin btw ole vielä loppu vaikka sää sitä väittääkin) reittimatkailu. Puolassa minulta kysyttiin monta kertaa "olenko menossa kurssin jälkeen kotiin", millä tarkoitettiin oletettavasti Helsinkiä. Eikä ajatus sinänsä ole kaukana. Monille ulkomailla opiskelu on todellakin ulkomailla opiskelua. Sitten diplomi kourassa palataan kotiin. Kesät vietetään kotona ja silloin tällöin viikonloppuisin vieraillaan myöskin kotona. Suurin osa ulkomaisista opiskelijoista kaipaa kotiinsa, eikä maltta odottaa, että pääsee sinne takaisin. Opiskelu on väliaikaista, oli se sitten Erasmus-vaihto tai kuusivuotinen yliopistotutkinto.

Itse olen astetta käytännöllisempi. Minulle koti on Pietarissa, koska täällä ovat tavarani (vaatteet joka säälle, kosmetiikkani ja keittiö, jossa suurin osa ruuasta on minun). Minulle koti on sitä, ettei tarvitse elää matkalaukussa. Ja sitä, että tietää, missä päin lähikauppaa sijaitsevat kananmunat.
spbkesa3
Siksi, vaikka reittini olisi kuinka pitkä hyvänsä, palaan tänne aina varikolle. Latautumaan, vaihtamaan roipetta pesukoneen kautta takaisin matkalaukkuun.

Pietari on myös kesäisin ihanan rauhallinen. Vaikka aina silloin tällöin kutsun sitä myös tylsyydeksi. Kaikki ovat muualla. Koulukaverini ovat kotonaan kotikaupungeissaan ja ulkomaiset kaverini myöskin niinikään kotonaan kotimaissaan.

Vietän siis kesäisin huomattavasti enemmän aikaa itsenäisenä. Itsenäiseen kesänviettoon kuuluu auringonotto Pietaripaavalin linnoituksen rannalla, auringonotto ihan missä tahansa, mihin se sattuu paistamaan, mustikoiden ja metsämansikoiden osto mummoilta Vladimirskayan metroasemalta, kirjojen luku ja kodin siivous (jostain kumman syystä).
spbkesa2

Tämä on kolmas kesäni Pietarissa ja ehdottomasti niistä paras. Ehkä kysymys on tasapainoisesta suhteesta kesähulabalointitekemistä ja kesäpietaria.
Acta est fabula, nunc plaudite!	
<